Top 10 oivallusta markkinointihuipuilta Get the New Tomorrow’ssa

Sanoma Media Finland järjesti suomalaisille markkinoinnin ammattilaisille Get the New Tomorrow tilaisuuden verkossa 8.10.2020.

Suomalaiset ja kansainväliset markkinointitähdet puhuivat siitä mitkä asiat ovat markkinoinnissa polttavia nyt ja tulevaisuudessa.

Huippuesiintyjät olivat:

  • Carla Buzasi, toimitusjohtaja, WGSN
  • Bruce Dickinson, laulaja, lentäjä, panimomestari, yrittäjä ja luova ajattelija
  • Seth Godin, kirjailija, yrittäjä ja opettaja
  • Jukka Kurttila, luova johtaja, Finlayson
  • Noora Pöyhönen, markkinointijohtaja, Fazer Leipomot
  • Eka Roula, johtaja, Vincit NOW
  • Sari Sotkas, markkinointijohtaja, TallinkSilja
  • Lauri Toivonen, markkinointijohtaja, SOK
  • Katariina Uljas-Ahl, Chief Brand Officer, Dagmar

Esitykset ja keskustelut antoivat minulle runsaasti inspiroivia ajatuksia ja ideoita. Syvensin myös omaa ymmärrystäni siitä mikä markkinoinnissa on tärkeää ja tavoiteltavaa.

Halusin jakaa Top 10 oivallukset sinulle markkinoija ja yrittäjä. Toivon että ne toisivat sinullekin inspiraatiota. Oivallukset koostuvat keskustelijoiden nostoista ja omista pohdinnoista.


10. Olemme vain ihmisiä

Puhutaanpa sitten markkinoinnista, liiketoimintaoperaatioista, brändeistä, kriiseistä, designista, muutoksesta, peloista tai rohkeudesta, lopulta on kyse ihmisistä. Tapahtumassa tuotiin selkeästi esiin että kun ihmiset muuttavat asioita ihmisten vuoksi, se on uusi huominen. Uudessa huomisessa tarvitaan ennen kaikkea ihmisiä. Puskaradio eli ihmisten välinen viestintä esitettiin vaikuttavimpana markkinointikeinona.

Yritysten on hyvä pitää mielessä että markkinoivatpa he tuotteitaan ja palveluitaan B2B tai B2C kohderyhmälle, kummassakin päässä on aina ihminen (tai joskus chat-botti nimeltä Lauri). Liiketoiminta on loppujen lopuksi ihmisten välisiä suhteita. Ihmisten kyky muokata ja uudelleentarkoituksellistaa (älä syytä tästä termistä minua vaan Bruce Dickinsonia) asettaa markkinoijille haasteita: esimerkiksi miten hallita brändiä kriisiaikana, jos vanhat mielleyhtymät saavat uusia negatiivisia merkityksiä (Hello Corona-olut ja Miinus Viirus)?

. . . . .

9. Kehitä luovasti

Luovuus määriteltiin tilaisuudessa tulevaisuuden tärkeimmäksi taidoksi. Lisäksi markkinointi nähtiin luovuutena. Korona on tuonut esiin ihmisten luovuuden ja antanut mahdollisuuden käyttää sitä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Sosiaalisessa mediassa olemme nähneet esimerkkejä luovista hyvän mielen haasteista joilla on kerätty huomiota ja rahaa apua tarvitseville.

Yritykset ja markkinoijat voivat pohtia miten luovuutta hyödynnetään arjessa. Kun maailma muuttuu ja kilpailu kovenee koko ajan, osataanko kehittää toimintaa niitä vastaamaan? Lähes alalla kuin alalla kuka tahansa voi tehdä hienon tuotteen. Löytyykö sinulta luovaa erottautumiskykyä ydintuotteen ympärille?

. . . . .

8. Kriisi kiihdyttää innovaatioita ja muutosta

Keskustelijoiden mielestä koronapandemian kaltainen kriisitilanne on osoittanut kaksi asiaa. Ensinnäkin, ihmiset ja yritykset voivat muuttaa käytöstään nopeastikin poikkeustilanteen seurauksena. Uusia toimintatapoja on otettu käyttöön ennen näkemättömästi tänä vuonna. Toiseksi, ihmiset ja yritykset muuttavat käytöstään vain kun on pakko. Muutamat keskustelijat ihmettelivät sitä kuinka vähän ihmiset ja yritykset yleisesti ottaen muuttuvat.

Liiketoiminnan kannalta tämä on ristiriitaista. Maailma muuttuu ja kehittyy koko ajan kiihtyvällä tahdilla, mutta yleisesti ottaen ihmiset ja yritykset toistavat samaa kaavaa toiminnassaan KUNNES joku mullistus pakottaa heidät uudistumaan. Voivatko yritykset tehdä mitään kuluttajien tyypilliselle muutoslaiskuudelle? Entä saavatko kuluttajat innovatiivisia tuotteita ja palveluita vasta kun yritysten on pakko uudistua?

. . . . .

7. Paluu perusteisiin

Tapahtumassa todettiin että hypetys ei ole se mistä markkinoinnissa on kyse. Se että hallitsee tuotteensa tai palvelunsa ytimen – kenelle se on, mitä se on –  on markkinoinnin perusta. Vahva idea ja sisältö päihittävät pinnalliset koristeet. Reaktiivisena aikana, kuten tämän hetken pandemiassa, suunnitelmallisuus ja perusasioiden hallinta korostuvat.

Aiemmassa blogikirjoituksessani nostin esiin että varsinkin kriisiaikana paluu perusteisiin on yleistä. Esimerkiksi tuodaan viestintään lisää inhimillisyyttä, keskitytään arvon tuottamiseen ja huolehditaan ihmisten välisistä suhteista. Miten sinä hallitset tuotteesi/palvelusi perusasiat?

. . . . .

6. Pidä brändilupauksesi – saat luottamusta

Puhujat olivat brändeistä yhtä mieltä siinä, että brändi on lupaus. Brändien kohdalla tuotiin esiin myös luottamus, joka onnistuessaan tekee brändistä toimivan. Brändilupausta pidettiin velvollisuutena yritykselle. Se pitää lunastaa käytännössä joka päivä.

Jotta markkinoija ja yritys voivat tehdä brändilupauksen, brändi pitää olla hyvin hallussa: pitää tietää mitä se sisältää, ketä sillä halutaan puhutella, miten se eroaa kilpailijoista? Samaan aikaan, täytyy hyväksyä että brändiä ei rakenna tai pidä pystyssä vain yritys tai mikään markkinointifunktio, vaan myös asiakkaat. Miten he kokevat brändin. Mitä lupauksia sinun brändisi tekee ja kenelle?

. . . . .

5. Markkinointi on mantereen kulttuuri

Eräs markkinointijohtaja sanoi että heillä jokainen yrityksen työntekijä on brändilähettiläs. Toinen johtaja esitti että markkinointi ja yritykset on saatava yhteen. Markkinointi käsittää kaikki operaatiot, totesi kolmas. Esiin nostettiin myös markkinoinnin rooli yrityksen kulttuurin luojana ja johtajana. Markkinointi ei ole siis saari, vaan osa mannerta eli yritystä. Tällä selvennykselle tuntuu olevan yhä tarvetta (siksi nosto).

Kuten totesin blogikirjoituksessani, ilman markkinointia ei ole liiketoimintaa. Kun ajattelee että markkinoinnilla luodaan luottamusta, tietoisuutta ja myyntiä kaikissa yrityksen toiminnoissa, vaikuttaa ihmeelliseltä että markkinointi voisi oikeasti olla erillinen saareke. Kriisiaikana ja uudessa normaalissakin asiakkaat arvioivat arvoa joka ostoksessa, koska kilpailijoita on paljon. Jos arvo ei täyty, he vaihtavat parempaan. Miten sinä otat markkinoinnista kaikki tehot irti yrityksesi toimintaan?

. . . . .

4. Ei vain elämää vaan hyvää elämää

Tulevaisuuden kuluttajatyypeissä, joita eräässä puheenvuorossa tuotiin esiin, toistui hyvän elämän hakemisen motivaatio. Vaikka – tai ehkä koska – on kriisejä ja muita muutoksia, erityisesti hyvää tavoitellaan itselle, perheelle, ympäristölle. Muutamissa muissa puheenvuoroissa haastettiin että brändien pitäisi opettaa meille hyvää elämää. Lisäksi kerrottiin kuluttajien pohtivan koronan aikana missä on oikeaa arvoa.

Olen itsekin havaitsevinani henkistymisen tarvetta. Ehkä me kaikki etsimme paluuta perusasioihin maailman epävarmuuden ja negatiivisuuden keskellä. On varmastikin inhimillistä että vaikeissa tilanteissa kaikenlainen ylimääräinen jää ja omat arvot tavalla tai toisella tulevat selkeämmin esille. Ehdotan yrityksille pohdittavaksi sitä mitä eräs puhujista sanoi: Markkinoinnin pitäisi parantaa ihmisten elämää. #yritysvastuu #kestäväliiketoiminta

. . . . .

3. Välittämisellä on väliä

Tilaisuudessa markkinoinnin #1 tavoitteena nähtiin se, että saadaan ihmiset liikuttumaan, välittämään. Eräs puhuja sanoi että kannattaa löytää pienin mahdollinen yleisö joka välittää siitä mitä teet. Kaikkia ei voi saada tykkäämään. Kohdista siis niille jotka välittävät siitä mitä tarjoat. Olin lukevinani rivien välistä että jokaisessa tulevaisuuden kuluttajatyypissä joita esiteltiin oli välittäminen isona motiivina. Yksi puhujista tiivisti koko tilaisuuden teeman niin, että uudessa huomisessa on kyse ihmisistä – miten saadaan tunnereaktio ihmisiltä.

Välitänkö minä yrityksestä X? Välittääkö se minusta? Näitä voi miettiä.

. . . . .

2. Ole rohkea, mutta näe pelotkin

Kiehtovaa kuulla markkinointigurujen kertovan paitsi kuluttajien ja asiakkaiden peloista, myös tuovan esille markkinoijien ja yritysten pelot (tai heidän mukaansa rohkeuden puutteen). Vuosi 2020 on tuonut kuluttajille uusia, henkilökohtaisempia pelkoja. Se ei voi mielestäni olla vaikuttamatta siihen miten yritykset lähestyvät kuluttajia.

Monet suomalaisista puhujavieraista kritisoivat suomalaisia markkinoijia ja yrityksiä rohkeuden puutteesta. Eräs heitti kommentin siitä kuinka markkinoijallakin on pelkoja, jotka pitäisi avata ja analysoida. Tämä mielestäni yhtäältä inhimillisti markkinoijia (hekin ovat vain ihmisiä), mutta toisaalta kertoo ehkä myös paineista onnistua ja menestyä. Mitä jos kampanja ei kolahda? Ei tulekaan hyvää pöhinää? Virus pyyhkäisee liiketoiminnan kasaan (kukapa olisi uskonut)? Jäin pohtimaan onko pelko ylipäätään kaikille ihmisille isompi motivaatio tai motivaation tappaja kuin mitä suoraan kehdataan sanoa?

. . . . .

1. Kuuntele

Kuunteleminen oli mielestäni tilaisuuden merkittävin opetus. Kun yritys haluaa ymmärtää kuluttajaa ja markkinoita (ja sitä sen toden totta pitää tehdä), sen on osattava kuunnella. Yksi keskustelijoista nosti hyvin esiin että markkinoijien pitäisi ymmärtää kuluttajien mieltä nykyistä paremmin. Tilaisuudessa annettiin myös konkreettisia esimerkkejä tulevaisuuden kuluttajatyypeistä, joita on profiloitu trendien ja kuluttajien kuuntelemisen avulla.

Suomalaisten puhujavieraiden studiokeskusteluista selkeästi ne joissa maltettiin kuunnella toisia, jäivät itselleni positiivisimpina mieleen. Saatiinpa lopussa vielä oiva vinkki siitä, miten muutos voidaan toteuttaa yrityksissä reilusti. Kyllä arvasit oikein, se vaatii kuuntelua.


Mitä ajatuksia nämä poiminnat herättivät sinussa? Lukisin mielenkiinnolla kommenttisi.

Jos haluat jutella yrityksesi markkinoinnista, laita viestiä.

Kuva: Sanoma Media Finland

Jaa kirjoitus/Share post:

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.