* * * Kirjoitus päivitetty 1.3.2023 * * *
Oletko vastatullut terveysteknologian kentälle, ja yrität käsittää ketkä muut siellä pelaavat?
Vai oletko terveyden tai teknologian konkari, jota kiinnostaisi kehittää terveysteknologian liiketoimintaa?
Mietitkö keitä toimijoita pitäisi seurata ja keiden kanssa verkostoitua?
Jos vastasit ’kyllä’ edes kerran, terveysteknologian sidosryhmien tuntemisesta on sinulle hyötyä.
Silloin ymmärrät mitä vaatimuksia toimintaasi kohdistuu ja kenen toimesta. Tiedät keneltä saat tukea ja näkyvyyttä. Osaat ennakoida ja varautua tulevaan vähän paremmin.
Mutta mistä oikein puhutaan kun puhutaan terveysteknologian sidosryhmistä?
Uutisoinnissa ja julkaisuissa ne määritellään harvoin.
Oman terveysteknologiakokemukseni perusteella tunnistan sidosryhmät aika hyvin. Ja ymmärrän miksi niillä on merkitystä.
Joten, katsotaan mitä tarkoitetaan terveysteknologian sidosryhmillä ja miksi tarvitset niitä. Lisäksi esittelen muutamalla esimerkillä millaiset sidosryhmäyhteisöt ovat tätä päivää.
Mitkä ovat terveysteknologian sidosryhmät?
Terveysteknologian vakiintuneisiin sidosryhmiin kuuluvat
- Valmistajat
- Jakelijat
- Maahantuojat
- Valtuutetut edustajat
- Sijoittajat/Rahoittajat
- Yliopistot
- Lainsäädäntötyön toimijat
- Viranomaiset
- Ilmoitetut laitokset
- Järjestöt
- Terveydenhuolto
- Potilaat
Valmistajat
Terveysteknologiayrityksillä viitataan yleensä terveysteknologiaratkaisuiden valmistajiin. Ne kehittävät, valmistavat ja usein myös itse myyvät laitteita.
Startupit ovat yksi esimerkki terveysteknologiayrityksistä. Ne luovat innovatiivisia ratkaisuja terveydenhoidon haasteisiin.
Jos valmistaja ei voi tai halua itse valmistaa laitteita, hän ulkoistaa laitevalmistuksen kolmannelle osapuolelle. Tällöin puhutaan sopimusvalmistajasta. Sopimusvalmistaja toimii valmistajan alihankkijana, paitsi jos se sopii valmistajan kanssa ottavansa kantaakseen lainsäädännössä määritellyt valmistajan vastuut.
Jakelijat
Terveysteknologian valmistaja ei aina toimita laitteita loppuasiakkaille. Sen voi hoitaa jakelija. Jakelijoita ovat esimerkiksi lääkinnällisiä laitteita myyvät apteekit ja verkkokaupat.
Lääkinnällisten laitteiden asetuksen (MDR) näkökulmasta jakelijat asettavat terveysteknologialaitteita saataville aina niiden käyttöönottoon saakka unionin maissa.
Toki valmistajat tarvitsevat jakelijoita myös silloin kun ne vievät terveysteknologiaa Suomesta ulkomaisille markkinoille.
Maahantuojat
Maahantuojat ovat oleellinen sidosryhmä silloin kun tarvitaan terveysteknologialaitteita Suomeen unionin ulkopuolelta.
Ja toisin päin: Kun valmistaja vie terveysteknologiaa ulkomaisille markkinoille, kohdemaan lainsäädännöstä tai yrityksen strategiasta riippuen voi olla tarve käyttää maahantuojan palveluita.
Valtuutetut edustajat
Jos terveysteknologialaitteen valmistaja ei ole sijoittautunut unioniin, valmistajan on lain mukaan nimettävä itselleen valtuutettu edustaja. Vain tällä tavalla laite voidaan saattaa unionin markkinoille.
Sijoittajat/Rahoittajat
Sijoittajat/Rahoittajat ovat yksityishenkilöitä tai yrityksiä, jotka tarjoavat rahoitusta terveysteknologiayrityksille tai muille terveysteknologiakehittäjille.
Rahoituksen tarkoituksena on auttaa yrityksiä/kehittäjiä kasvattamaan toimintaansa. Terveysteknologian sijoittajat/rahoittajat etsivät tyypillisesti lupaavia uusia teknologioita ja liiketoimintaideoita jotka voisivat parantaa terveydenhoidon vaikuttavuutta.
Esimerkiksi valtion omistama Business Finland tai yksittäiset enkelisijoittajat tarjoavat rahoitusta terveysteknologiatoimijoille.
Yliopistot
Yliopistot ovat olennainen terveysteknologiasidosryhmä, koska ne tekevät tutkimusta ja ovat etulinjassa luomassa innovaatioita alalle.
Lisäksi ne tarjoavat opetusta ja koulutusta alan ammattilaisille.
Lainsäädäntötyön toimijat
Terveysteknologialle on tyypillistä tiukka sääntely. Lainsäädäntö säätelee terveysteknologian kehittämistä, valmistamista, myyntiä ja käyttöä. Siksi lainsäädäntöprosessin osapuolet kuten eduskunta, hallitus ja ministeriöt kuuluvat terveysteknologian sidosryhmiin.
Myös EU:n toimielimet kuten Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti voidaan lukea lainsäädäntötyön toimijoihin. Niiltä tulee Suomeen lainsäädäntöä, esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden asetus (MDR) ja in-vitro diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden asetus (IVDR).
Lainsäädäntötyön toimijoiden sidosryhmävaikutus näkyy myös siinä, että ne rahoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa. Esimerkkeinä valtion omistama Business Finland ja EU:n Horisontti Eurooppa-puiteohjelma.
Viranomaiset
Julkisen hallinnon osana toimii toimivaltainen viranomainen. Se valvoo markkinoilla olevia terveysteknologialaitteita, laitteiden ammattimaista käyttöä ja ylläpitoa sekä alan toimijoita.
Lisäksi viranomainen käsittelee vaaratilanneilmoituksia ja myöntää laitteille myynnin esteettömyystodistuksia, tutkimus- ja poikkeuslupia.
Suomessa terveysteknologian toimivaltainen viranomainen on Fimea.
Ilmoitetut laitokset
Jos laitevalmistaja haluaa myydä tietyn riskiluokan lääkinnällisiä laitteita unionin maissa, sen on sitä ennen pakko tilata ilmoitettu laitos arvioimaan täyttyykö lainsäädännön asettama vaatimustenmukaisuus.
llmoitettu laitos arvioi laitteet ja valmistajan toiminnan. Jos arviointi menee läpi, ilmoitettu laitos myöntää siitä todistuksen. Sen perusteella valmistaja voi kiinnittää laitteeseen CE-merkin.
Ilmoitettuja laitoksia on tällä hetkellä Suomessa kaksi: Eurofins Electric & Electronics Finland Oy ja SGS Fimko Oy. Muissa EU-maissa toimii runsaat 30 muuta ilmoitettua laitosta.
Järjestöt
Terveysteknologian yhteydessä järjestöillä tarkoitetaan yleensä alan yritysten toimialajärjestöjä, sosiaali- ja terveysjärjestöjä tai terveysalan ammattilaisten järjestöjä. Kukin niistä pyrkii edistämään oman kohderyhmänsä etuja.
Kaksi isointa kotimaista toimialajärjestöä ovat Sailab – MedTech Finland ry ja Terveysteknologia ry – Healthtech Finland. Molempien tavoitteena on myötävaikuttaa suomalaisten terveysteknologiayritysten menestymiseen, toimialan käytäntöjen kehittämiseen ja alan toimijoiden yhteistyön lisäämiseen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat erikoistuneet esimerkiksi pitkäaikaissairaiden potilaiden tai muiden erityisryhmien tukemiseen. Esimerkkejä ovat Suomen Diabetesliitto ja Syöpäjärjestöt. Ne vievät kohderyhmiensä ääntä päätöksentekoon ja tarjoavat kokemusasiantuntijuuden vaikkapa uuden terveysteknologian innovointiin.
Terveysalan ammattilaisten järjestöjä ovat muun muassa Suomen Hammaslääkäriliitto, Tehy ja Super. Niillä on muiden järjestöjen tapaan vaikutusvaltaa viranomaisten ja lainsäädäntötyön toimijoiden suhteen. Esimerkiksi Fimea lähettää ammattikäyttäjiä koskevat lääkinnällisten laitteiden määräysten lausuntopyynnöt alan ammattijärjestöille.
Terveydenhuolto
Jotkut pitävät terveydenhuoltoa vain terveysteknologian edunsaajana, eikä niinkään aktiivisena sidosryhmänä.
Asian voi kuitenkin nähdä toisin. Esimerkiksi kun laitevalmistajat tai yliopistojen tutkijat haluavat varmistaa että kehitettävät innovaatiot ja laitteet vastaavat terveydenhuollon ammattilaisten tarpeisiin ja ovat turvallisia suunnitelluille käyttäjille, niiden kannattaa tehdä sidosryhmäyhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Tällainen yhteistoiminta on kasvussa, koska hoidon vaikuttavuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota terveysteknologiahankinnoissa.
Vuodesta 2023 lähtien julkinen terveydenhuolto siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Tämä muutos laajensi julkisen terveydenhuollon kontaktipintaa pääosin maakuntien levyiseksi.
Potilaat
Terveysteknologian tärkein kohderyhmä ovat potilaat. He ovat muiden sidosryhmien työn tarkoitus. Muut pyrkivät varmistamaan että terveysteknologian avulla potilaat saisivat turvallista, korkealaatuista ja tehokasta hoitoa.
Potilaat eivät silti ole pelkkiä objekteja.
He muun muassa etsivät itse tietoa, tekevät itse diagnooseja, sekä hankkivat itse tai heille annetaan itsenäiseen käyttöön kotiin terveysteknologialaitteita. Potilaan rinnalle on muodostunut nimityksiä kuten palvelunkäyttäjä, asiakas ja kuluttaja. Käytän tässä yhteydessä potilaat termiä kattamaan kaikki terveysteknologian maallikkokäyttäjiin liittyvät nimitykset.
Miksi terveysteknologian sidosryhmät ovat tärkeitä?
Terveysteknologian sidosryhmillä on väliä, koska
- Terveysteknologiassa menestymiseen tarvitaan monenlaisia asiantuntijoita. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tutkimuksen mukaan terveysteknologiassa yhdistyy monia erikoisuuksia kuten vahva tiedepohja, korkean riskin tuotekehitysinvestoinnit, tiukat regulaatiot, laaja asiakaskirjo sekä kansainvälinen kilpailu. Yksin olisi vaikea hoitaa kaikki.
- Jokainen sidosryhmä tuo ainutlaatuista osaamista ja näkökulmaa terveysteknologiaan. Esimerkiksi yliopistot ovat huippuluokan tutkimuksen eksperttejä, kun taas yritykset osaavat jalostaa niistä kaupallisia tuotteita. Tai jos sosiaali- ja terveysjärjestöt otetaan mukaan innovaatioiden kehittämiseen, terveysteknologiasta saadaan todennäköisesti helpommin käytettävä ja hyödyllisempi potilaille.
- Terveysteknologian tiukka sääntely edellyttää yhteistyötä monen sidosryhmän välillä. MDR:n mukaan valmistajien, jakelijoiden, maahantuojien, valtuutettujen edustajien, ilmoitettujen laitosten ja viranomaisten pitää toimia yhdessä. Ilman sitä terveysteknologiaratkaisuja on mahdoton saada markkinoille tai pitää siellä – ainakaan laillisesti.
- Terveysteknologia kehittyy koko ajan. Uusia innovaatioita, toimijoita ja regulaatioita putkahtelee alituiseen. Jotta muuttuvassa toimintakentässä näkee mahdollisuudet ja riskit, on tärkeää tunnistaa oikeat sidosryhmät ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä.
- Sidosryhmien avulla voi nopeuttaa uuden terveysteknologian kehittämistä ja kaupallistamista. Esimerkiksi yritykset hyötyvät yliopistojen resursseista ja verkostoista. Sijoittajat/Rahoittajat auttavat neuvoilla ja rahoituksella uusia lupaavia teknologiaratkaisuja markkinoille.
On monia syitä miksi terveysteknologian sidosryhmät ovat tärkeitä ja niiden kannattaa toimia yhdessä. Ne tuottavat toisilleen enemmän arvoa kuin mitä ne yksin saavuttaisivat.
Sitran Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030 kuvaa kuinka eri toimijoiden välinen yhteistyö on oleellinen terveysalan kasvulle ja kehittymiselle.
Esimerkkejä terveysteknologian sidosryhmäyhteistyöstä
Vakiintuneet sidosryhmät – kuten alueellinen terveydenhuolto, yliopistot ja terveysteknologiayritykset – ovat viime vuosina kytkeytyneet uusilla tavoilla yhteen. Olen mielenkiinnolla seurannut sidosryhmäyhteisöjen syntymistä ja kehittymistä.
Katsotaan seuraavaksi muutamia esimerkkejä.
Health innovaatioekosysteemit
Sitran työpaperin mukaan terveysalan ekosysteemit kokoavat kumppanuusryhmiä yhteistyön ympärille. Usein toimialarajat ylittäen.
Health innovaatioekosysteemejä ovat:
Health ekosysteemit ovat tärkeitä, koska niissä luodaan uudenlaista yhteistyön kulttuuria sidosryhmien kesken. Sillä tähdätään tehokkaampaan datan ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Koska data ja digitaalisuus muokkaavat terveysteknologiaa yhä enemmän, ekosysteemit ovat ajan hermolla.
Kansallinen neurokeskus
Tiedejohtoisista yhteistyöverkostoista kiinnostava esimerkki on Kansallinen neurokeskus.
Se kokoaa yhteen neurotieteiden alueellisia tutkimuskeskittymiä, jotka ovat muodostuneet kaupunkeihin joissa on yliopistollinen sairaala ja yliopisto: Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Tampere, Helsinki ja Turku.
Kansallinen neurokeskus liittää yhteen tieteen ja huippututkimuksen sidosryhmän. Lisäksi se pyrkii kuromaan välimatkan terveydenhuollon, potilaiden ja yritysten kanssa, sekä luomaan kaupallisia ja vaikuttavia innovaatioita. Kun tähän lisää vielä kansainvälisen yhteistyön, keskuksen työ näyttäytyy tosi kiehtovana.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Mainio esimerkki sidosryhmien yhteentulosta yhteisen päämäärän motivoimana on Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus.
Pohjanmaan hyvinvointialue (terveydenhuolto) koordinoi valtakunnallisesti valtioneuvoston ja Sosiaali- ja terveysministeriön (lainsäädäntötyön toimijat) asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian sekä asetuksen toteuttamista. Tekemisessä huomioidaan monta sidosryhmää: hyvinvointialueiden ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi potilaat/asiakkaat.
Olen kuunnellut muutamia Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen webinaareja, ja vaikuttunut siitä miten monipuolisesti eri sidosryhmien ääniä tuodaan esille. Turvallisuus kudotaan käytännönläheisesti eri toimijoiden arkeen, esimerkiksi laiteturvallisuuden saralla, jokaisen sidosryhmän osaamista vahvistaen.
Kaikki nämä sidosryhmät ovat tärkeässä roolissa terveysteknologiassa. Eri toimijoiden yhteistyöllä saavutetaan innovaatioita, nopeutetaan kehitystä, lisätään turvallisuutta sekä vähennetään ponnistelujen sirpaleisuutta ja tuplatyötä.
Tuleeko sinulle muita terveysteknologian sidosryhmiä mieleen? Tai onko sidosryhmistä mielestäsi muita hyötyjä? Lukisin mielelläni kommenttisi.
Jos haluat aloittaa sidosryhmäyhteistyön, tai kehittää olemassa olevaa, muttet ole varma kuinka edetä, laita viestiä niin jutellaan.
